Olenko nyt sitten tullut tosi vanhaksi? Jo aikaisemmin kerroin silloin tällöin suuhuni muistista pulpahtavista sanoista. Eilen sana oli Anthony Adverse. Maistelin sanaa ja mietin. Sitten tuli tunne, että olen lapsena lukenut nimen kirjan kannesta. Ja että se olisi tapahtunut kotini keittiössä Kaukolan pitäjässä Kannaksella. Siis ennen vuotta 1944. Olin epävarma, onko tällaista nimeä sittenkään olemassakaan vai olinko itse just keksinyt sen. Menin katsomaan tietosanakirjasta - nimeä ei ollut. No entä netti. Siellähän se oli. Sen niminen elokuvan ensi-ilta on ollut v. 1936.  Ilmeisesti tämä Anthony Adverse on siinä päähenkilönä ja on jonkinlainen seikkailija. En ole vielä mennyt syvemmälle tutkimuksissani, mutta katson vielä. Ihmettelen, miten muistilokeroiden ovet raottuvat ja sieltä pääsee karkuun sanoja, joita ei edes tiedä siellä olevan.  Tuo nimi on siellä ollut käyttämättömänä lähes 70 vuotta...   Olen 75 v. enkä ainakaan vielä ole dementoitunut. Muistini toimii hyvin tässä ajassakin. Luin jostain, että 75 v. on taitekohta, jolloin muisti alkaa huonontua. Täytyy jumpata aivoja. Joitakin nimiä välillä unohtuu, mutta kun panee aivojen hakulaitteen käyntiin, niin jonkun ajan kuluttua nimi pulpahtaa.