Teimme retken lähelle itärajaa kämpälle, joka on nyt ollut meidän ja kolmen muun osakkaan käytössä jo 30 vuotta. Läpi ihanien kesämaisemin vei tie ja kahden kaupungin, Nurmeksen ja Lieksan halki. Lieksan vaskiviikko oli alkanut ja liikkeellä oli runsaasti väkeä. Leipomossa oli jono, kun turistit halusivat virvokkeita ja me tietysti karjalanpiirakoita. Mistään muualta, missä olemme käyneet, ei saa niin maukkaita piirakoita. Kuori on paperinohut ja täyte on juuri oikeanlainen.

Kämpän räystään alla on monta pääskysen pesää. Päiväsaikaan  pääskysistä ei tiennyt mitään, en tiedä, olivatko pesissään vai lentelemässä maailmalla. Illalla yhdeksän aikaan ne kuitenkin olivat kaikki pihan yllä visertäen kuin taisteluhuutoa. Ne risteilivät ilmeisesti nokka auki ja  pyydystivät hyttysiä ja mäkäröitä iltaruoakseen.

Ihana oli uida erämaalammessa, laiturilta pääsee heti syvään veteen. Erämaan hiljaisuus tuntuu hyvältä, siitä nauttii.

Tänä aamuna kotona tuli sitten suuhuni sanat "Pipin Pieni". Tämä on jatkoa aivolokeroista karkaavien sanojen luetteloon. Pipin Pieni on hallinnut jossain Keski-Euroopassa 700-luvulla.... Jatkan ihmettelyä...