Onhan tietysti niin, että kuvaamani muistamattomuudet eivät oikeasti ole huonoa muistia, vaan sitä että meillä on paljon koneellisia rutiinijuttuja joka päivä, eivätkä ne välttämättä ajattelua tarvitse. Mutta kun ajatukset lentävät muihin asioihin, ei koneellinen toiminta aina kuitenkaan onnistu. Minua nuorempi kälyni oli aamulla huomatessaan, että aurinko paistoi,  innostunut heti viemään mattoja ulos ja imuroimaan. Yhdentoista maissa oli nälän tunne tullut ja hän alkanut miettiä, onko hän syönyt ollenkaan aamupuuroa. Oli pitänyt mennä tiskikoneelle, jonka hän muisti illalla tyhjentäneensä. Ei siellä ollut puurolautasta eikä kattilaa. Siis häneltä oli unohtunut keittää puuro ja syödä aamupala....  Kysyihän J kerran olympialaislähetysten aikana, joita hän innokkaasti seurasi,  "olenko minä tänään syönyt?"  Oli totisesti ihan kunnon aterian. Ei varmasti tiennyt lainkaan, mitä ruoka oli ollut. Niin että tämä muistista ja sen tapaisesta. Taitaa olla vähän höpöttelyä.