Helle vihdoin saapunut, mutta myös raju ukonilma, joka jo näkyy mustana pilvenä saaren takaa.

Olen ollut aikaansaamaton kirjoittamisen ja monen muunkin hoidettavan asian suhteen. Veto on vain poissa.  J:n sisko nukkui pois, naapuri sairastui yllättäen tosi vakavasti, samoin monta muuta tuttua on samassa tilanteessa. Tuntuu, että elämä ympäriltä alkaa murentua. Onneksi sentään välillä tulee iloisia ihania uutisia, kännykkään ja sähköpostiin ilmestyy kuvia suloisesta vastasyntyneestä tytöstä...  Se auttaa ajattelemaan, että  elämä jatkuu ja vielä on paljon nähtävää ja koettavaa.