Lunta on ollut tänä talvena jo sen verran kauan, että voisi luulla että vuosi on pitemmälläkin. On ollut monia iloisia ja onnellisia hetkiä. Lasten jouluriemun katsominen ollut parasta.  Yleinen ilmiö joulukuusten kanssa on ollut, että monella ne ovat olleet kovin lyhtikäisiä.  Neulaset putoilivat jo kuusta koristellessa.
Mummo on alkanut tulla aikaansaamattomaksi. Aina on sellainen riittämättömyyden tunne. Ei saa pidetyksi yhteyttä vanhoihin ystäviin, soitettua, kirjoitettua , kutsuttua kahville tai varsinkaan syömään.  Näinköhän tässä aletaan vain kyyhöttää kotona tekemässä ristikoita ja kryptoja.
Täytyy yrittää ryhdistäytyä. Paljon aikaa menee milloin minkin etsimiseen. Kummasti esineet on alkaneet kadota.