Nyt kun Kuopio on saanut tunnustusta keskustan kehittämisestä,  tuli halu muutenkin kehua tätä kaupunkia. Ei niinkään sen vuoksi, että täällä olisi tehty hienoja ratkaisuja, vaan siitä syystä että olen kerta kaikkiaan kiintynyt Kuopioonn  ja tästä on tullut evakkotytön todellinen KOTI.  Olen asunut täällä 67 vuotta, alkuun kouluasunnoissa, viidessä eri osoitteessa keskustan tuntumassa, senjälkeen perheen kanssa edelleen keskustassa kolmessa eri talossa , minkä jälkeen siirryttiin lähiöön.  Nyt kun on n. 4 km:n etäisyydellä  torista, tuntuu ihmeelliseltä, että nuorena perheenä kotimme oli parin sadan metrin päässä kaupungintalosta ja torista. Nyt vanhana osaa arvostaa torin, kauppahallin ja palvelujen läheisyyttä.  Torilla ja keskustassa on yhä kuin kotonaan, vaikka vanhaa on purettu ja uutta rakennettu. Nyt on kiva muistella, miten 40-luvulla tulimme Riistavesi-laivalla Kuopion satamaan ja sieltä ajurilla mukulakivistä Kauppakatua torille. Torilla oli Puijon tornia esittävä maalaus kankaalla, pingotettuna taustakuvaksi valokuvaajalle, joka otti sen edessä kuvan minusta ja veljestäni Ollista, joka silloin oli parivuotias. Niin että aika kauan minulla on ollut suhde tähän kaupunkiin.