Me kuopiolaiset luokkatoverit,viisi "tyttöä", tapasimme jo toisen kerran tänä vuonna. Lienemmekö alkaneet tiedostaa korkean ikämme, kun tapaamispaikaksi tuntui hyvin sopivan korttelimuseon kahvila. Oikeasti kuitenkin kaipasimme rauhallista kohtaamispaikkaa ja vanhan tuvan tunnelmaa, Hirsiseinät, lautalattia,  räsymatot ja  ihana iso leivinuuni tuntuivat tosi kotoisilta. Oli taas kiva tavata.  Kuopion tyttölyseon seniorikuoro on viime keväänä täyttänyt 45 vuotta. Yksi tyttö ryhmästämme on laulanut kuorossa kaikki nämä vuodet, mutta viime syksynä jäänyt pois terveydellisistä syistä. Hän lahjoitti meille toisille kuoron keväällä tekemän cd:n, jossa 14 laulua. mm. "Yö saaristossa" , "Nocturne", "On hetki" ja "Mun sydämeni tänne jää". Ihana lahja. .Kuorolaisten keski-ikä on nyt 79 v. Kuoro on omien konserttien lisäksi esiintynyt monissa eri tilaisuuksissa mm. erilaisten järjestöjen ja yhdistysten tapahtumissa, kotikaupungin lisäksi muuallakin Suomessa. Ihailtavaa sitoutumista hienoon harrastukseen. Kuoro esiintyy edelleen. Toimintaan kuuluu myös laulutervehdykset sairaaloihin, vanhainkoteihin ja palvelutaloihin.

Jokaisella meistä on vielä harrastuksia, pari opiskelee ( Kansalaisopisto, Ikääntyvien yliopisto),  siirtolapuutarhaharrastusta käsityötä, ym. , joten aika hyvin elämässä ollaan kiinni.  Jostain luin, että olisi hyvä alottaa jotain ihan uutta. Se elävöittäisi harmaita aivosolujamme.

Ilostuin kovasti blogini saamasta myönteisestä kommentista. Se kannustaa vielä jatkamaan.